Arkihuolesi kaikki heitä,
Mieles' nuorena nousta suo.
Armas joulu jo kutsuu meitä
Taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä,
Talven säästä kun tuoksahtaa
Lämmin leuto ja henkäys hellä,
Rinnan jäitä mi liuottaa?

Syttyi siunattu joulutähti
Yöhön maailman raskaaseen.
Hohde määrätön siitä lähti,
Viel on auvona ihmisten.
Kun se loistavi lasten teille,
Päilyy järvet ja kukkii haat.
Kuusen kirkkahan luona heille
Siintää onnelan kaukomaat.

Toivottaa Keskusta Jämsän kunnallisjärjestön johtokunta

Teksti julkaistu Jämsänseudussa 29.8.2014

Viime aikoina poliittista keskustelua on värittänyt erilaiset näkemykset uudesta sote-lakiluonnoksesta. Keskustelua on syytäkin käydä, koska lakiluonnoksen perusteella
Jämsän ja Jokilaakson Terveys Oy:n tilanne on erikoinen.

Lakiluonnos lähtee siitä, että palveluntuottajan täytyy olla kunta tai kuntayhtymä ja että työntekijän on oltava sen palveluksessa. Lisäksi sote-alue ei voi ostaa koko palvelua yksityiseltä, mutta palveluntuottaja osittain kyllä.

Tämä asettaa Jokilaakson Terveyden haasteelliseen tilanteeseen. Sen olisi käytännössä tehtävä uusi sopimus kuntayhtymän (tällä hetkellä kuin sairaanhoitopiiri) kanssa palvelujen tuottamisesta.
Sopimus sisältäisi kaikki tämän hetkiset palvelut.

Näistä sopimuksista täällä Jämsässä on huonoja kokemuksia. Tämän hetkistä Pirkanmaan shp:n ja Jokilaakson Terveyden tilannetta seuranneena, ei voi kuin epäillä. Se, mitä on sovittu Pirkanmaan shp:n ostoista Jämsältä, ei ole toteutunut. Näissä kuvioissa iso vie ja pieni vikisee.

Muutama vuosi sitten Jämsän siirtyessä Keski-Suomen shp:stä Pirkanmaalle, suunta näytti lupaavalta ja päätöksiä tehtiin sen hetken näkymien mukaan. Silloin ruoho vihersi aidan takana.

Jämsällä on nyt hyvä mahdollisuus harkita paluuta takaisin Keski-Suomeen. Jämsä voisi pyrkiä sote-palveluita tuottamaan kuntayhtymään Jyväskylän ja muiden Keski-Suomen kuntien kanssa, jossa eteläisen
Keski-Suomen alueen terveyspalvelut ja osan Keski-Suomen leikkaustoiminnasta hoitaisi Jokilaakson Terveys. Lakiluonnoksen mukaan tämä on mahdollista, koska JLT:n tuottama palvelu olisi vain osa isoa kokonaisuutta.

Paluu vanhaan voi olla houkutteleva, koska Keski-Suomen keskussairaalallekin siitä on etua.
Sieltä voidaan purkaa potilasjonoja ja näin käyttää Jokilaakson Sairaalaa oman kapasiteettinsa tasaamiseen. Tämä myös yhdistää maakuntaa ja helpottaa elämää monessa muussakin asiassa.

Nyt on vain pidettävä pää kylmänä ja pyrittävä kääntämään tämä uudistus yhteiseksi eduksi.

Matti Similä
kaupunginvaltuutettu (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Jämsän seudussa 30.6.2014

Kuinka Äijän käy? Putoammeko kelkasta vai jäämmekö kuin eno veneestä? Minua ja varmasti monta muutakin alueen asukasta mietityttää viime vuosien hurja muutos. Teollisuus pakenee ulkomaille ja väki vanhenee maaseudulla. Emme oikein tiedä, mistä löydämme ne kaikki eurot, joilla tämä hyvinvointi pidettäisiin yllä. Huoli ei varmasti ole aiheeton.  

Meidän ei kuitenkaan kannata antaa periksi. Eteläisessä Keski-Suomessa on vielä runsaasti työllistävää teollisuutta, maanviljelystä ja matkailua. Ne ovat kuin kivijalka, joiden päälle on hyvä rakentaa alueen elinvoimaisuutta.  

Viime vuosien aikana tällä seudulla on tehty useita kuntaliitoksia, joissa yhdistymisiä on tapahtunut yli maakuntarajojen. Lisäksi alue on jakautunut teolliseen jokilaaksoon ja maanviljelyspainotteiseen muuhun alueeseen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta alueen yhtenäisyyteen. 

Pärjätäksemme kilpailussa, jossa vaihtoehtoina on näivettyminen tai elinvoimainen maakuntakeskittymä, meidän tulee jatkossa pyrkiä yhteisiin, koko alueen kehittämistä tähtääviin toimenpiteisiin. Tarvitsemme siihen yhteisen tavoitteen eli strategian ja asennemuutoksen. Asennemuutokseen voimme jokainen vaikuttaa ja strategiaan voitte vaikuttaa meidän päättäjien kautta.

Palvelujen keskittyminen suurempiin kuntakeskuksiin on pienempi paha kuin palvelujen puuttuminen kokonaan. Samoin viljelty ja hyvin hoidettu maaseutu tieverkostoineen on meidän kaikkien yhteinen etu. Miettimällä mikä on tärkeää, meillä paremmat mahdollisuudet kilpailla muiden maakuntakeskittymien kanssa. Onko se kaksoisraide, kylpylä, uusiutuvaan energiaan liittyvää toimintaa tai vaikka Outlet-tyyppinen kauppakeskus? Vaihtoehtoja on. Tarvitsemme yksituumaisuutta.


Täällä on mahtava luonto vaihtelevine maastoineen ja järvineen. Sijaintimme on hyvin keskeinen ja peruspalvelut ovat vielä kohtuullisen hyvät. Täällä on erinomaiset tie- ja rautatieyhteydet ja mahdollisuuksia tarjoava lentokenttä. Matkailullisesti olemme merkittävä paikka Suomessa. Tässäpä eväitä huomisen menestyvään ja houkuttelevaan Jämsän seutuun.

Matti Similä
Kaupunginvaltuutettu (kesk)

Olet varmasti miettinyt, että mitä Jämsän keskustalle pitäisi tehdä, kun se näyttää ja tuntuu niin tyhjältä ja näivettyneeltä. Pääkadun alkupäässä on aikansa eläneet koulurakennukset ja toisessa päässä on tyhjyyttään huutava kauppakeskus Forum. Lisäksi valtuusto on tekemässä lähiaikoina päätöstä lukioratkaisusta.
Mikäli lukion paikka vaihtuu, jää kadun alkupäähän enää kirjasto, joka on myös elinkaarensa päässä.  

Olen aiemmin esittänyt mielipidekirjoituksessa, että Jämsän palvelujen parantamiseksi täällä pitäisi keskittää vähittäiskaupan palvelut 9/24-tien risteysalueelle ja keskittyä keskustassa hyvinvointipalveluihin.
Minusta asia on edelleen ajankohtainen. 

Keskustan elävöittäminen vaatii rohkeita ratkaisuja ja positiivista asennetta.
Yksi tällainen ratkaisu voisi olla, että kirjasto siirretään Forumin tiloihin ja sinne tuodaan myös turisti-info.  

Näin tulevan lukioratkaisun ja kirjaston siirron jälkeen pääkadun alkupäässä olevat kaupungin rakennukset olisivat lukion liikuntasalia lukuunottamatta joutilaita purettavaksi mahdollisimman pian rumentamasta keskustan ilmettä ja rasittamasta kaupungin kukkaroa. Jäljelle jäänyt liikuntasali voitaisiin kunnostaa ja tehdä siitä kaupunkilaisia ja matkailijoita palveleva liikuntahalli.  

Lisäksi ehdotan, että jäljelle jääneen liikuntahallin ympärille tehdään perhepuisto, jossa voisi olla
mm. nurmikenttä, Frisbeegolfrata ja skeittiramppeja.  

Rakennemuutos ajaa meidät tilanteeseen, jossa perinteinen kaupunkikeskustamalli ei enää toimi.
Elävä keskusta rakentuu monipuolisten palvelujen ja viihtyisyyden ympärille.
Kannustan meitä kaikkia miettimään, mikä on minulle tärkeä asia jonka haluan löytyvän juuri keskustasta. Keskusta on paikka niin nuorille kuin vanhoillekin.  

Matti Similä
Kaupunginvaltuutettu ja innokas kehittäjä